Genre: nuoret
Käsiteltävä eläin: kettu, mäyrä, rupikonna, maamyyrä, lehtopöllö, tuulihaukka, kyy, kärppä, haikara (jänis, kaniini, siili, peltomyyrä, peltohiiri, orava, fasaani, sisilisko, ihminen)

Inhimillisyysaste: puhuvat eläimet

 

Kaukametsän pakolaiset tuli aikanaan TV:stä. Sarjaa on tehty kolmen kauden verran, joista ensimmäinen perustuu Colin Dannin kirjaan Kaukametsän pakolaiset. Unohdin ottaa kuvan kirjan kannesta, joten tällä kertaa ei kuvia.

 

Ihmiset ovat tuhonneet Kaukametsää jo monen vuoden ajan, mutta nyt tilanne on pahentunut. Ihmiset ovat täyttäneet lammen, helle on kuivattanut puron ja ihmiset lähenevät koneineen. Kettu ja mäyrä päättävät kutsua eläimet koolle ja keskustella, mitä tehdä. Rupikonna tulee paikalle. Konna on ollut kateissa vuoden ja kertoo eläimille seikkailunsa: se joutui ihmisten nappaamaksi ja pääsi karkuun vasta kaukana Kaukametsästä. Alkuvaelluksellaan se kävi luonnonpuistossa nimeltä Valkopeuran puisto. Puisto on suojeltu, eivätkä ihmiset saa tuhota sitä tai metsästää sen eläimiä. Kun konna kuulee miten vakava metsän tilanne on, on sillä ehdotus: muutetaan Valkopeuran puistoon! Muut eläimet hyväksyvät ehdotuksen. Kettu äänestetään ryhmän johtajaksi ja konna oppaaksi. Kaikki eläimet vannovat, etteivät ne matkalla syö toisiaan. Matka alkaa jo seuraavana iltana.

 

Kirja kertoo eläinten matkasta ja näiden kohtaamista vaaroista, muun muassa tulesta, ketunmetsästäjistä, valtatiestä ja joesta. Eläimiä kuolee matkalla, mutta mukaan liittyvät naaraskettu ja haikara. Matkalla ihmetellään ihmisten käytöstä. Kettu, naaraskettu, mäyrä, konna, pöllö, kyy, maamyyrä ja Viheltäjä-haikara ovat tärkeimmät hahmot, mutta erityisesti kirja painottuu kettuun ja mäyrään. Joukkoon kuuluu kuitenkin paljon muita eläimiä, jotka vuorollaan saavat äänensä kuuluviin. Hahmoja on paljon, ja useimmat tunnetaan joko lajinsa nimellä tai lajinvanhimpana. (Eläimet päättävät oman lajinsa joukosta vanhimman puhumaan puolestaan.)

 

Kirjan hahmoista pidän erityisesti Kyystä. Se on fiksu ja näkee tai arvaa muiden sisäisiä mietteitä. Sen keskusteluja on mukava lukea, kun se yrittää saada muita myöntämään salattuja ajatuksiaan. Se esittää välinpitämätöntä ja ilkeää, mutta on kuitenkin paikalla silloin kun sitä tarvitaan.

 

Juonessa heikoin kohta on ketun ja naarasketun tapaaminen. Ne ihastuvat ensisilmäyksellä ja kettu haluaa naaraan mukaansa. Naaras epäröi hetken, mutta valinta on ilmiselvä.

 

Tv-sarja noudattaa pääosin kirjaa. Suurin muutos on, että osa eläimistä on muutettu naaraaksi. Hyvä muutos, kirjan päähahmoista ainoastaan naaraskettu on naaras! Kirjassa niin kyy, kärppä, pöllö kuin haukkakin ovat koiraita. Tv-sarjaan eläinjoukkoa on hieman karsittu: lähes jokaista lajia on mukana naaras ja koiras. Kirjassa hiiriä, peltomyyriä, siilejä ja kaniineja on mukana pieni, määrittelemätön joukko. Sen sijaan päästäiset on lisätty tv-sarjaan, ja sisiliskot on vaihdettu vesiliskoiksi. Ketun ja mäyrän lisäksi muut eläimet saavat ruutuaikaa. Suurin ero on kärpällä, joka vilahtelee kirjassa siellä täällä avuliaana eläimenä. Tv-sarjassa se on yksi päähahmoista ja sille on kehitetty omanlaisensa luonne.

 

Suomennoksessa on joitain virheitä. Sekä maamyyrään että peltomyyrien vanhimpaan viitataan myyränä. Hahmot ovat onneksi tunnistettavissa luonteesta, mutta välillä puhuja jää hämäräksi. Pöllön kerrotaan olevan kellanruskea, mutta tarkoitus oli kertoa pöllön laji (tawny = kellanruskea, tawny owl = lehtopöllö). Nimet naaraskettu ja uroskettu ovat kömpelöt, tosin tässä syy ei ole suomentajan. Englannissa kun riittävät pelkät fox (uroskettu, kettu yleensä) ja vixen (naaraskettu).

 

Yhdestä virheestä en tiedä, onko moka tekijän vai suomentajan. Konna kertoo ihaillen Valkopeuran puiston koon olevan 200 hehtaaria. Siis kaksi neliökilometriä. Jatkossa saamme tietää siellä asuvan kettuklaanin, 200-päisen valkopeuralauman ja ison joukon kaikenlaisia eläimiä. Voi olla tungosta!

 

Sekä kirjat että tv-sarjat saivat jatkoa. Kirjoja on ilmestynyt ensimmäisen lisäksi kuusi, mutta valitettavasti niitä ei ole käännetty suomeksi. Tv-sarjaan tehtiin jatkoa näiden pohjalta. Toinen kausi käsittelee ankaraa talvea, sotaa sinikettujen ja punakettujen välillä sekä ketun pentua Rohkeaa. Kolmas kausi kuvaa uutta valkopeurojen johtajaa, sotaa rottia vastaan sekä toista puistoa, jonne ihmiset vievät eläimiä. Minulla on kirjat englanniksi, ja kirjoitan myöhemmin niistä spoilauspostaukset. Ei kannata odotella henkeä pidättäen, niiden kirjoittamiseen menee aikaa.

 

Lisäksi Colin Dann on kirjoittanut paljon muitakin eläinkirjoja. Suomeksi niitä ei löydy.

 

Tv-sarjasta on muuten lelujakin: figuureja ja pari pehmolelua. Figuurit ovat kökköjä. Hakusanoilla ”hornby + animals of the farthing wood” löytyy kuvia.

 

 

Kirja:
Colin Dann: Kaukametsän pakolaiset
The Animals of Farthing Wood (1979)
Suomentanut Kaija Pakkanen

WSOY 1981
266 sivua

 

Tv-Sarja:
Kaukametsän pakolaiset (The Animals of Farting Wood)
Julkaisija European Broadcasting Union
1992-1995
39 jaksoa, 3 kautta
Ohjaajina Philippe LeClerc, Elphin Lloyd-Jones

 

 

Kirjan saatavuus:

Suomeksi:
Kirppareilta tai antikvaareista. Onnea etsintään!

 

Englanniksi:
Kirja ja sen jatko-osat on julkaistu useasti, joten ne löytyvät englanniksi helpommin. Ovat vielä markkinoilla.

 

Tv-sarjan saatavuus:
Valitettavasti sarjaa ei ole esitetty tv:ssä pitkiin aikoihin, ainakaan suomeksi puhuttuna. Ylellä ei ole tällä hetkellä aikomusta esittää sitä uudestaan, eikä edes julkaista DVD:llä. DVD:n puolesta löytyy adressi.