Genre: fantasia, lapset ja nuoret

Käsiteltävä eläin: kotihiiri, kesyhiiri, ihminen (kissa, koira)
Inhimillisyysaste: kuin ihmiset (hiiret pukevat jonkun verran vaatteita ja pystyvät puhumaan ihmisten kanssa. Lajin piirteitä on jonkun verran säilynyt. Muut eläimet ovat lähempänä lajinmukaista käyttäytymistä, mutta nekin puhuvat.)

 

Disneyn elokuva perustuu kahteen Margery Sharpin kirjaan, jotka ovat Pelastuspartio Bernand & Bianca sekä Bianca-neiti. Päähahmot ovat samoja, mutta paljon on muutettu.

 

bernardbianca-normal.jpg
Ensimmäisen kirjan kansi: kuvassa Biancan ja Bernandin ensitapaaminen. Toisesta kirjasta unohdin ottaa kuvat ennen palauttamista. Kuvitus Garth Williams.

 

Hiirillä on Vankein Apu-niminen yhdistys. Ne tarjoavat vangeille seuraa ja ystävyyttä ympäri maailman. Nyt rouva puheenjohtajalla on kuitenkin toinen ajatus. Mustaan Linnaan on vangittu norjalainen runoilija, ja hän haluaa auttaa vangin pakoon. Musta Linna on kuitenkin vankila, jossa edes hiiret eivät viihdy. Sitä paitsi, he tarvitsisivat norjalaisen hiiren auttamaan, puhuihan vanki vain Norjaa. (Hiiret puhuvat oman maansa kieltä ja yleiskieltä hiirten kesken.) Hiiri ei kuitenkaan pääse Norjaan helposti. Puheenjohtajalla on suunnitelma. Suurlähettiläs on pian matkustamassa perheineen Norjaan, ja mukana kulkisi myös suurlähettilään pojan Bianca-hiiri. Pitäisi vain saada sana Biancalle, ja tämän tehtävä olisi etsiä Norjan rohkein hiiri. Ruokakomerossa asuva Bernand saa viedä sanan.

 

Kaunis Bianca suostuu, ja hän saa Norjasta avukseen Nils-hiiren. Matka takaisin Vankein apu -yhdistykseen ei suju kommelluksitta, mutta hiiret pääsevät perille. Seuraavaksi on aika lähteä Mustaan Linnaan. Sekä Bianca että Bernand lähtevät Nilsin mukaan.

 

Musta Linna paljastuu maineensa veroiseksi. Siellä on kaikin puolin masentavaa, linna on ruma ja siellä elää mitä ilkein kissa. Miten hiiret yleensä voivat tehdä teon, mihin kukaan ihminen ei ole kyennyt: paeta Mustasta Linnasta? Miten he yleensä löytävät runoilijan joukosta? Entä miten hienostoelämään tottunut Bianca selviää, kun hän ei edes osaa pelätä kissoja?

 

bbkuvitus-normal.jpg
Hiiret Mustassa Linnassa. Etualalla Bianca ja Bernand, hattupäinen on Nils. En hirveästi piitannut kuvituksesta, etenkin Bernand on karvapallo. Kuvitus Garth Williams.

 

Kirja etenee sadunomaisesti, monesti hiiret pääsevät juonessa eteenpäin puhtaalla onnella omien tekojensa sijaan. Minua jää häiritsemään, miksi runoilija yleensä joutui vankilaan. Sitä ei nimittäin kerrota. Mustan Linnan kuvaus on elävä ja tunnelma ahdistava. Muut ihmiset tuntuvat säälivän vankeja. Kuka pitää Mustaa Linnaa yllä ja mitä muut vangit ovat tehneet sinne päätyäkseen? Vastauksia ei kerrota, eikä muita vankeja auteta.

 

Bianca-neiti kirjassa Biancasta on tullut Vankein apu -yhdistyksen puheenjohtaja ja Bernandista sihteeri. Bianca päättää auttaa Lempi-tyttöä, joka on orpona päätynyt julman herttuattaren palvelukseen. Bianca päättää valjastaa yhdistyksen naisosaston auttamaan. Suunnitelmana on rynnätä sisään, säikyttää hovineidot (kaikki naisethan pelkäävät hiiriä) ja syntyneessä kaaoksessa paeta tytön kanssa paikalta. Suunnitelma menee myttyyn, sillä hovineidot paljastuvat koneiksi, eivätkä ne pelkää hiiriä. Muut hiiret pakenevat paikalta, vain Bianca jää Lempin avuksi. Lempiä kohdellaan julmemmin kuin Bianca arveli. Koska Herttuatar ei voi piinata koneita, lyö ja kiusaa hän Lempiä. Lempi ei saa edes tarpeeksi ruokaa, vaan hän on laiha ja väsynyt.

 

Bianca keksii suunnitelman. Jos hovineidot menisivät rikki, tulisi paikalle huolimaton nukkejen tekijä. Tällä oli tapana jättää ovi auki. Lempi oli huomannut sen nukentekijän käydessä viimeksi, mutta toivottomana ja väsyneenä tyttö ei ollut karannut. Tämäkin suunnitelma epäonnistuu. Herttuatar lähtee metsästysmajalleen ja vahtii koko ajan Lempiä. Lisäksi metsästysmajalla on kaksi verikoiraa, jotka lähtisivät Lempin perään heti tämän karatessa. Samaan aikaan Bernand on lähtenyt Biancan perään, toivoen pystyvänsä auttamaan tätä.

 

Tässä kirjassa hiiret eivät luota onneen, vaikka sitäkin tarvitaan. Myös tässä loppu jää hieman avoimeksi: rangaistaanko Herttuatarta lainkaan Lempin kohtelusta? Vastaamattomia kysymyksiä ei onneksi jää yhtä paljon kuin edellisessä.

 

Hiiret käyttäytyvät kirjoissa pääosin ihmisten tavoin, vaikkakin pienikokoisina ne kohtaavat omia vaikeuksiaan. Ne kuitenkin kiipeilevät taitavasti. Perheiden koosta vitsaillaan. Nils ei muista tarkkaa sisarusten määrää vaan toteaa näitä olevan pari tusinaa. Hiirten tädit ja sedät lasketaan tiuissa ja serkut sadoissa.

 

Kirjan vanhuus näkyy selvästi ja naisilla ja miehillä on omat paikkansa. Bianca kuitenkin rikkoo näitä rajoja, vaikka onkin naisellinen ja hienostoelämään tottunut. Toisessa kirjassa naisjaosto on vahvasti mukana, vaikkakin epäonnistuu nolosti.

 

Bianca on mielenkiintoinen hahmo. Hän on elänyt koko elämänsä hienossa ympäristössä, ja ulkomaailma yllättää hänet. Aluksi Bianca pyörtyilee kauhusta. Bernand ja Nils huolehtivat alusta hänestä, mutta toteavat sen myöhemmin tarpeettomaksi. Alussa huolella oli syynsä. Bianca oli ystävä erään kissan kanssa eikä aluksi usko, että Mustan Linnan paha kissa haluaa syödä hänet.

 

Bernandissa ei näy Disneyn elokuvien pelokkuutta. Hän kyllä huolehtii vaaroista, mutta se tuntuu järkevältä itsesuojeluvaistolta. Hän on tarvittaessa rohkeasti vaaroja vastassa, etenkin Biancan pelastaakseen. Norjalainen hiiri Nils on minusta hauska hahmo. Norjalaisuutta korostetaan, norjalaiset ovat viikinkimäisiä merimiehiä. Nils ei huolehdi huomisesta, asiat voi suunnitella sitä mukaa kun ne tapahtuvat.

 

Disneyn elokuvaan ei ole paljon tullut. Bianca on oma itsensä, tosin unkarilaiseksi häntä ei kirjassa sanota. Bernand on elokuvassa pelokkaampi kuin kirjassa. Myös Mustan Linnan paha kissa ja verikoirat löytyvät Disneyn leffasta. Juonesta ei ole säilynyt paljon. Toisen kirjan pelastettava on tyttö, kuten ensimmäisessä elokuvassa. Ainakin englanninkielisen Wikipedian mukaan Disney itse ei pitänyt ajatuksesta pelastaa norjalainen, aikuinen runoilija. Hän ehdotti eläintarhasta pelastettavaa jääkarhua. Myöhemmin Neiti Bianca -kirja valittiin päälähteeksi. Kirjan Herttuatar on elokuvan pahiksen pohjana, vaikkakaan he eivät ole samanlaiset.

 

Pelastuspartio Bernand & Bianca on yhdeksän kirjan sarja. Suomeksi muita ei kai ole julkaistu. Lista englanninkielisistä löytyy esimerkiksi tältä Wikipedian sivulta (alhaalla, the Rescuers-series).

 

Elokuvana Bernand & Bianca saivat ensimmäisenä Disneyn elokuvista jatko-osan, Bernand ja Bianca Australiassa. Se ilmestyi vuonna 1990.

 

Kirjat:
Margery Sharp: Pelastuspartio Bernand ja Bianca
The Rescuers (1959)
Suomentanut Kersti Juva

Otava 1979
148 sivua

 

Margery Sharp: Bianca-neiti
Miss Bianca (1962)
Suomentanut Kersti Juva

Otava 1980
140 sivua
 

Elokuva:

Pelastuspartio Bernand & Bianca
1977
Ohjaajat: Wolfgang Reitherman, John Lounsbery, Art Stevens

 

Saatavuus:

 

Suomeksi:
Vanhoja kirjoja. Onnea etsintään!

 

Englanniksi:
Löysin näistä kahdesta uusintajulkaisuja, myös pokkaria ja kindlea löytyy. Pitäisi löytyä ainakin käytettynä. Nämä kaksi kirjaa ovat yleisimmät, mutta muitakin sarjan kirjoja näyttää löytyvän, tosin vähemmän.