Genre: fantasia, nuoret

Käsiteltävä eläin: kissa (mäyrä, kettu, koira, ihminen)
Ihmisyysaste: kulttuuri hallussa. Kissat käyttäytyvät pääosin kuin kissat, mutta niillä on uskonto ja yhteisörakenne.

 

Olen lukenut sarjan enimmäkseen englanniksi. Viittaan esittelyssä myös suomeksi julkaisemattomiin kirjoihin, mutta koetin olla paljastamatta kohokohtia.

 

villiinluontoon2-normal.jpg
Ensimmäisen kirjan kansi. Suomessa on samat kannet kuin saksankielisessä julkaisussa. Kuvitus Hauptmann und Kompanie Werbeagentur, München-Zürick, Hanna Hörl. Kannen Muokkaus: Mikko Valtavaara.
 

Nuori kotikisu Ruska on nähnyt merkillisiä unia, ja tuntee syvää kaipausta metsään. Metsässä hän tapaa kissoja, jotka pyytävät häntä liittymään klaaniinsa. Ruskasta tulee Myrskyklaanin jäsen ja hän saa uuden nimen Tulitassu. Tulitassu joutuu kohtaamaan useita hankaluuksia, joita aiheuttavat niin vihollisklaanit kuin oman klaanin jäsenetkin.

 

Tulitassun tarina jatkuu seuraavassa viidessä kirjassa. Sen jälkeen alkaa toinen kuuden kirjan saaga. Ensimmäisessä osassa neljä kissaa neljästä eri klaanista saa viestin Tähtiklaanilta, siis kissojen esi-isiltä. Kissat lähtevät etsimään hämärää määränpäätä saadakseen ennustuksen. Seuraavissa kirjoissa seurataan klaaneja, kun ne joutuvat muuttamaan täysin uusille asuinpaikoille.

 

Kuten äskeisestä jo arvaa, Soturikissat on valtava sarja. Suomeksi on ilmestynyt yksi kuuden kirjan saaga, toinen kuuden kirjan saaga on viimeistä osaa vailla. Saagojen lisäksi suomeksi on ilmestynyt kaksi erikoisseikkailua, ja kolmas ilmestyy joulukuussa. Myös sarjakuvaa julkaistiin, mutta se on poistunut markkinoilta ja hankalasti saatavilla. Englannissa sarja kulkee jo viidennessä saagassa. Tavan kirjoja on ilmestynyt 27, erikoisseikkailuja 7 ja novellit ja tietokirjat päälle!

 

Soturikissat-sarja ilmestyy kirjailijanimellä Erin Hunter. Nimen takana on kuusi eri kirjoittajaa, joista neljä kirjoittaa tätä sarjaa. Victoria Holmes luo kirjoihin juonet ja editoi ne. Kate Cary, Cherith Baldry ja Tui Sutherland kirjoittavat kirjat vuorollaan. (Kaksi muuta kirjailijaa, Gillian Phillip ja Inbali Iserles, kirjoittavat koiriin keskittyvää Selviytyjät-sarjaa.) Kiitos monen kirjoittajan, sarja ilmestyy englanniksi huimaa vauhtia, kaksi tai kolme kirjaa vuodessa. Myös suomentajat ovat onnistuneet kääntämään kirjat nopeasti.

 

Kun sarja ilmestyy nopeasti, kirjoittajia on useita ja hahmoja valtavasti, epäloogisuuksia löytyy. Yleensä ne menevät ohi naurahduksella. Muutamassa kirjassa on kuitenkin ollut useita pahoja mokia. Jos virheitä on liikaa, lukukokemus menee pilalle. Erityisen paha tässä on Yellowfang's Secret (Keltahampaan salaisuus, ei julkaistu vielä suomeksi). Kirjailijoiden soisi lukevan entiset kirjansa, jos eivät muista tapahtumia – etenkin jos kirjat menevät päällekkäin! Esimerkiksi, Keltahammas tutustuu nuoreen parantajaoppilaaseen. Paitsi että eräässä aiemmassa kirjassa saimme tietää, että kyseinen kissa tuli parantajaoppilaaksi vasta kokeneena aikuisena! Pienempiä mokia, kuten turkin ja silmien värien vaihtelua löytyy lähes joka kirjasta. Nyt kirjailijat ovat pyytäneet faneja kertomaan, mitä tekeillä olevan novellin päähenkilöstä on aiemmin kerrottu. Huvittavaa, mutta toivottavasti tuolla vältetään aiemmat virheet.

 

Mielenkiintoista tässä sarjassa on, että kissat kuolevat luonnollisesti. Urhean soturikuoleman sijaan kissa saattaa kuolla nälkään tai sairauteen. Oppilaiden inhokkitehtävä on poistaa vanhimmista punkkeja. Elämä on rankkaa ja kissat vetäytyvät jo varhain "eläkkeelle" klaaninvanhimpiin. Eräässä kirjassa kissat ihmettelevät kotikisua, joka on niin vanha, ettei olisi klaanissa enää hengissä. Kuka tahansa voi kuolla, ainoastaan päähenkilöillä on sarjan keskellä jonkinlainen suoja. Saagojen päätösosissa hekin voivat menehtyä.

 

tulijajaa-normal.jpg
Toisen kirjan kansi. Kuvitus Hauptmann und Kompanie Werbeagentur, München-Zürick, Hanna Hörl. Kannen Muokkaus: Mikko Valtavaara.


Tasa-arvo on otettu huomioon. Naaraita on noin puolet hahmoista ja niin päälliköt kuin parantajatkin voivat olla kumpaa sukupuolta tahansa. Ainoa urosvaltaisuus on sarjan pahiksissa. Naaraat jättävät soturintehtävät pennut synnytettyään ja hoitavat näitä kuuden kuukauden ajan. (Yksi emo jätti pennut välillä muiden huostaan ja kävi metsällä ja rajapartiossa.) Pari naarasta on ottanut soturin elämän sijaan lastenhoitajan uran. Uroksia ei tässä tehtävässä ole ollut. Isät hoitavat vaihtelevasti pentujaan, pennut ovat selvästi emon eikä isää tarvitse edes kertoa. Hyviä isiä löytyy, mutta täysi omistautuminen isyydelle on poissa laskuista. Tämä tulee kai suoraan biologiasta, kissoilla emo hoitaa pennut.

 

Minua häiritsee Tähtiklaanin lisääntyvä osuus, kun sarjassa edetään pidemmälle. Tähtiklaani on kissojen versio kristittyjen taivaasta, jossa esi-isät asuvat. Hyvät kissat menevät kuollessaan Tähtiklaaniin. Tähtiklaanin kissoilla on joitain voimia, he näkevät tulevaisuuden hämärästi ja voivat antaa eläville unia ja näkyjä. Alussa Tähtiklaanin kissat olivat vaikuttavia ja jännittäviä, Tähtiklaanin kohtaamiset saivat kananlihalle. Myöhemmissä kirjoissa Tähtiklaania kuitenkin on näkynyt enemmän ja enemmän, ja samalla salaperäisistä esi-isistä on tullut tavallisia kissoja, jotka vain sattuivat kerran kuolemaan.

 

Välillä näkyvä uskovat vs. ateistit -teema saa huokailemaan. Vaikka kissat epäröivät ateistien edessä, lopputulos on että ok, sinä uskot niin ja minä näin, mutta ero ei haittaa. Paitsi että kirjassa ei ole enää kyse uskosta, vaan Tähtiklaanista on selkeitä todisteita. Päälliköille annetaan yhdeksän elämää. (”Oho, päällikkö kuoli silmieni edessä ja heräsi sitten henkiin. Ihan normaalia.”) Kaikki Tähtiklaanin ennustukset osuvat toteen ja Tähtiklaani ilmoittaa vihansa pimentämällä täysikuun kissojen kokoontumisissa. Myös kissojen epäröivä usko saa hakkaamaan päätä seinään. ”Okei, Tähtiklaani on aina ennen tiennyt mitä tekee ja niiden sanat ovat aina osuneet oikeaan, ja joskus ne ovat olleet pitkäänkin hiljaa. Mutta nyt ne eivät ole sanoneet mitään päivään! Onko Tähtiklaani hylännyt minut?”

 

Virheistä huolimatta kannattaa tutustua sarjaan. Tähän mennessä suomeksi ilmestyneet kirjat ovat lukemisen arvoisia. Kolmas saaga alkaa takkuilla, ja osasta erikoisseikkailuista löytyy paljon virheitä. Niitä ei kuitenkaan löydy vielä suomeksi.

 

Erin Hunterin nimellä ilmestyy myös kahta muuta sarjaa. Sarja Etsijät kertoo karhuista, jotka matkaavat yhdessä. Yksi matkaajista on karhu, joka muuttaa muotoaan muiksi eläimiksi tai jopa ihmiseksi. Selviytyjät kertoo koirista, jotka elävät ihmisten hylkäämässä kaupungissa. Sarjan ensimmäinen osa on julkaistu suomeksi. Molemmat sarjat ovat luettavissa, mutta Soturikissat on oma suosikkini.

 

Kirjan tiedot, ensimmäinen osa:

Erin Hunter: Villiin luontoon (Soturikissat)
Alkuteos: Warriors. Into the Wild (2003)

Suomentanut:Vesa-Matti Paija
Art House Oy 2011 (2. painos)

Kirjan tiedot, toinen osa:
Erin Hunter: Tuli ja jää
Alkuteos: Warriors, Fire and Ice (2003)
Suomentanut Vesa-Matti Paija
Art House Oy 2012 (2. painos)

Saatavuus:

Suomeksi:
Yhä markkinoilla. Saatavilla sekä kovakantisena että pokkarina.

Englanniksi:

Yhä markkinoilla. Sekä kovakantista että pokkaria. Mahdollista ostaa saaga yhdessä boksissa. Englanniksi sarja voi olla myös pelkkä Warriors.

Linkkejä:

HarperCollinsin sivut. Soturikissojen englanninkielisen kustantajat sivut. Laita hakukenttään joko hakusana "Warrior cats" tai haluamasi kirjan englanninkielinen nimi. Kun kirjat tiedot tulevat esiin, klikkaa "Read a Sample". Näet jopa kuutisenkymmentä sivua kirjasta!

Warriors Sarjan viralliset englanninkieliset sivut.

Warriors Wiki englanninkielinen, kattava Wiki sarjasta. Täältä löysin myös kirjailijan tiedot (polulla World -> Persons -> Erin Hunter)