Genre: huumori, nuoret
Käsiteltävät eläimet: jättiläiskonna (jättikonna tai agakonna), ihminen, muita Australian eläimiä

Inhimillisyysaste: kulttuuri hallussa

 

 

Morris Gleitzmanin kirja sijoittuu Australiaan. Päähenkilönä on jättiläiskonna. (En ole varma onko jättiläiskonna virallinen nimi vai suora suomennus nimestä ”giant toad”, jättikonna ja agakonna tuntuivat olevan yleisemmät.)

 

konnanraivolla.jpg

Kannen kuva Rod Clement

 

Nilkku on nuori jättiläiskonna. Ihmiset ovat ajaneet autoillaan lukuisia hänen sukulaisistaan lituskoiksi. Nilkku päättää lähteä selvittämään syytä murhaamisiin, ja ehkä se saisi samalla muutettua ihmisten mielipiteen. Matkalla se kuulee olympiakisoista, jotka pidetään Australiassa. Kisaan on valittu kisamaskoteiksi kolme australialaista eläintä. Nilkku päättää koettaa saada jättiläiskonnan kisamaskotiksi, sillä se muuttaisi ihmisten mielipiteen.

 

Kirjan huumori on mustaa ja välillä outoa. Minuun huumori iski. Nilkku vie esimerkiksi lituskat, kuolleet sukulaiset huoneeseensa ja pinoaa ne. Parhaiten huumorin voi esittää lainauksella. Tässä Nilkku on mennyt kyselemään Ikäloppu-Eerikiltä neuvoja. Ikäloppu-Eerikki on juuri syömässä käärmettä, kun Nilkku kyselee, mistä ihmisiä löytää:


Käärme pisti päänsä Ikäloppu-Eerikin kidasta ja pyöritti silmiään.

Et kuuntele, mitä hän sanoo, senkin syyläaivo”, se sanoi Ikäloppu-Eerikille. ”Pojankloppi ei halua hyväksyä sitä, että sen rakkaat päätyvät ohukaisiksi. Hän haluaa lähteä ristiretkelle etsimään suuria totuuksia, jotka toisivat rauhaa ja turvaa lukemattomille tuleville jättiläiskonnien sukupolville. Tajuatko?”

Käärme päästeli halveksia ääniä ikään kuin ei voisi uskoa, että niin täydellinen idiootti oli syömässä sitä.

Saanen huomauttaa”, ärähti Ikäloppu-Eerikki käärmeelle. ”Kun kaipaan neuvoa illalliseltani, pyydän sitä. Takaisin mahaan siitä.”

Käärme pyöritti uudestaan silmiään ja luikerteli alas Ikäloppu-Eerikin kurkkuun.


Nilkku on itse menettänyt osan toisesta takajalastaan, kun auto on ajanut hänen ylitseen. Vammaa käsitellään minusta hyvin. Jos Nilkku yrittää kulkea nopeasti, vammautunut jalka ei osu maahan ja hän alkaa kiertää ympyrää. Tämä tulee luonnollisesti esille juuri jännittävimmissä tilanteissa, kun Nilkulla on kiire. Vaikka vamman haitta tuodaan esille, se ei estä Nilkkua toimimasta. Kukaan ei tuo jalkaa esille, kun häntä yritetään estää lähtemästä. Muut eläimet mainitsevat vamman ainoastaan siinä vaiheessa, kun Nilkulle pitää kertoa syy, miksei se pääse mukaan muiden eläinlajien touhuun. (Kutakuinkin ”Ei missään nimessä jalkasi vuoksi, vaan siksi, että jättiläiskonnat ovat niin rumia.” Kyse ei ollut tyypillisestä ”en ole rasisti, mutta...” –mielipiteestä, koska pääsy estettiin myös toiselta konnalta. Rumuudesta se oikeasti johtui.) Ainoa ihmetyttävä seikka on, miksi Nilkku on nimetty vamman mukaan. Muilla konnilla kun on sellaisia nimiä kuin Goljat tai Bart. Tosin, onhan Ikäloppu-Eerikilläkin outo lempinimi.

 

Kirja käsittelee ihmisten suhdetta jättiläiskonniin. Kirjassa ihmiset ajavat konnien yli näitä nähdessään, tai koittavat tappaa muilla tavoin. Parissa kohtaa tappamiskeinot menisivät kiduttamiseksi. Ja kuka hullu usuttaa koiran tappavan myrkyllisen konnan kimppuun? Ihmisten inhoon on tällä kertaa ihan syytäkin. Jättiläiskonna on Australiassa tuholaislaji. Sitä siirrettiin Etelä-Amerikasta Australiaan tuhoamaan sokeriviljelmien kovakuoriaisia. Näitä konnat eivät juuri syö, sen sijaan ne syövät muita hyönteisiä ja jopa pieniä nisäkkäitä ja liskoja. Tappavan myrkkynsä takia jättiläiskonna on vaarallinen sitä saalistaville petoeläimille.

 

Konnan raivolla on sarjan ensimmäinen kirja. Suomeksi ovat ilmestyneet Konnan taivaassa ja Konna kaukana. Lisäksi sarjaan kuuluu neljäs kirja Toad's surprise, jota ei ole ainakaan vielä suomennettu. Englanniksi Morris Gleitzmanilta on ilmestynyt muitakin kirjoja. Koko luettelo löytyy esimerkiksi Wikipediasta (englanniksi).

 

Lähteitä:

Wikipedian artikkeli kertoo jättiläiskonnasta englanniksi.

 

Kirjan tiedot:

Morris Gleitzman: Konnan raivolla
Toad Rage (1999)

Suomentanut Tarja Virtanen
Otava 2003

169 sivua

 

Saatavuus:

Suomeksi:

Ei näytä olevan markkinoilla. Onnea etsintään!

 

Englanniksi:

Löytyy yhä markkinoilta