Genre: nuoret
Käsiteltävät eläimet: Kettu, mäyrä, lehtopöllö, tuulihaukka, haikara, kyy (kärppä, peura, maamyyrä, peltomyyrä, peltohiiri, orava)

Inhimillisyysaste: puhuvat eläimet

 

Olen aiemmin arvostellut sarjan kaksi kirjaa, toisen niistä englanniksi. Tämäkin on englanninkielinen. Kerron koko juonen niille, jotka eivät englantia osaa. Tällä kertaa arvostelussa sarjan kolmas osa Fox's Feud, eli Ketun vihanpito. Käytän tv-sarjasta tuttuja nimiä, jos muistan ne.

 

foxsfeud.jpg
Kirjan kansi on otettu tv-sarjassa. Kirjassa Arpinaama tosin on punakettu.

 

Myyrä kertoo Mäyrälle suuren uutisen: Kettu ja Naaras ovat saaneet pentuja! Mäyrä kiiruhtaa katsomaan. Pari on saanut neljä pentua, kaksi urosta ja kaksi naarasta. Ne sekä Naaras voivat hyvin. Mäyrä tajuaa, että perhe haluaa olla rauhassa ja lähtee pian.

 

Mäyrä tulee takaisin noin viikon kuluttua. Pentujen silmät ovat auenneet. Samassa Kärppäkin tulee paikalle. Kärppä huomauttaa, että pesän lähistöllä hiiviskelee vieras kettu. Ketun kuonossa on pitkä arpi. Kettu on Arpinaama, yksi puiston kokeneista ketuista. (Kirjassa hän on punakettu.) Moni puiston ketuista on hänen jälkeläisiään. Kettu ajattelee, ettei Arpinaama ole uhkaksi, mutta on pyytänyt Pöllöä pitämään tätä silmällä. Kärppä huomauttaa, etteivät kaikki puiston alkuperäiset asukkaat koe Kaukametsäläisiä tervetulleiksi. Ainakaan Arpinaama ei ole kovin innokas. Eläimet päättävät pitää kokouksen asiasta. Kokouksen päätöksenä on pysyä tiukemmin omassa nurkassa. Viheltäjä-haikara tosin sanoo, että ehkä olisi parempi, että eläimet etsisivät puolisot puiston asukkaista. Näin ne hyväksyttäisiin paremmin.

 

Kolme viikkoa myöhemmin pennut ovat kasvaneet. Pöllö on saapunut katselemaan niitä. Kettu sanoo, ettei Arpinaamaa ole onneksi näkynyt. Arpinaamallakin on kiireitä, hän on saanut puolisonsa kanssa kolme pentua. Kettu ja Naaras ovat päättäneet kolmelle pennulle nimet näiden luonteiden mukaan. Uros on Rohkea ja naaraat Hurmaaja ja Uneksija. Neljännellä pennulla ei ole vielä nimeä. Pentu on mielissään vieraasta ja käpertyy Pöllön jalkoihin. Pöllö toteaa, että pennulle kävisi hyvin nimeksi Friendly, ystävällinen. Tv-sarjassa pentu on Rehti, joten käytän jäljempänä Rehtiä.

 

Illalla, kun pennut ovat kolossa, tulee Arpinaama taas paikalle. Se nuuskii koloa ja lähtee sitten. Kettu huolestuu. Pöllö lupaa pitää vahtia, kun Ketun täytyy seuraavan kerran päästä metsälle. Seuraavana iltana se onkin paikalla, ja myös Mäyrä on apuna. Arpinaama saapuu paikalle. Kun se on menossa koloon, Pöllö ja Mäyrä yllättävät sen. Syntyy sanaharkka. Kun Pöllö kutsuu Arpinaamaa tunkeilijaksi, Arpinaama raivostuu. Sen esivanhemmat ovat eläneet paikalla kauan ennen puiston perustamista, ja Arpinaaman jälkeläiset eläisivät siellä vielä kauan tulevaisuudessa. Arpinaama ei halua vieraita kettuja sen alueille. Se käskee välittää Ketulle viestin, että Kaukametsän kettujen on parasta pysyä omalla alueellaan, jos Kettu yhtään välittää perheestään. Arpinaama lähtee paikalta. Kun Kettu tulee, se sanoo tekevänsä kuten Arpinaama pyytää.

 

Pennut ovat valmiita ensimmäiselle metsästysreissulle. Naaras johdattaa ne metsälle, Ketun seuratessa piilosta Arpinaaman varalta. Pennut oppivat napsimaan hyönteisiä ja lopulta jyrsijöitäkin, Rohkea tapansa mukaan ensimmäisenä. Uneksija on ainoa joka ei saa kiinni jyrsijää, se kun söi liikaa ötököitä. Naaras lähtee johdattamaan pentuja takaisin kotiin. Kettukin lähtee, ajatellen perheen olevan jo turvassa. Arpinaama on kuitenkin lähellä. Kateellisena se näkee pennut isompina ja vanhempina kuin ne ovatkaan, ja vertaa niitä omiin pentuihinsa. Erityisesti sen huomio kiinnittyy Rohkeaan. Se päättää tappaa sen, ennen kuin siitä olisi harmia. Se hyökkää pentujen kimppuun. Naaras käskee pentuja juoksemaan pesään ja yrittää iskeä tunkeilijan kimppuun, mutta se on liian kaukana. Rohkea ei tyydy uhrin osaan. Kun Arpinaama hyökkää, se puolustautuu ja puree ensin. Silloin Naaras ehtii paikalle, samalla Kettua huutaen. Naaras ja Rohkea pitävät kaksin Arpinaamaa kurissa, kunnes Kettu saapuu. Viimeisenä tekonaan Arpinaama puree Naarasta ja lähtee karkuun. Naaraan tuskanhuuto saa Ketun pysäyttämään takaa-ajon. Naaras ei ole pahasti vahingoittunut, ja se ja Kettu ovat hyvin ylpeitä Rohkeasta.

 

Mäyrä tulee paikalle. Se sanoo Rehdin ja Hurmaajan olevan pesässä – mutta missä on Uneksija? Mäyrä vie Rohkean turvaan pesään, kun Kettu ja Naaras jäävät etsimään pentuaan. Kettu löytää Uneksijan kuolleena, Arpinaaman tappamana. Kaukametsän eläimet ovat raivoissaan. Kettu on huolissaan jäljellä olevasta perheestään, eikä siksi vielä vastaa Arpinaaman vihaan. Pentuja kuitenkin vahditaan hyvin tarkasti.

 

Pennut alkavat olla lähes aikuisen kokoisia. Lopulta Kettu ja Naaras päättävät, että niiden on pakko antaa pentujen jo kokeilla onneaan kolmisin. Rohkea kuitenkin haluaa seikkailla täysin yksin. Rohkea ylittää joen ja törmää Kyyhyn. Rohkea pitää Kyytä arvossa, ja Kyy on siitä iloinen. Se kuitenkin huomauttaa, että Rohkea on Arpinaaman alueella. Ensin Rohkea aikoo kääntyä, mutta sitten sen rohkeus ja Kyyn yllytys saavat sen jatkamaan seikkailuaan. Se törmää Kulkuriin, Arpinaaman urospentuun. Rohkea tarjoaa Kulkurille ystävyyttä, ja Kulkuri aikookin vastata samoin, kun Arpinaama tulee paikalle. Rohkea koittaa karkuun, mutta Arpinaama ja tämän suku saartavat sen.

 

foxsfeudkuvitus.jpg
Jokaisen luvun alussa on nätti mustavalkopiirros. Haukka, pöllö ja yksi ketuista. Kuvitus (paitsi kannet) Terry Riley

 

Kyy huolestuu, kun Rohkea ei tule takaisin. Se kertoo asiasta Jänikselle, joka vie viestin Ketulle. Kettu perheineen, myös kaksi muuta pentua, lähtee etsimään Rohkeaa. Jänis käy hakemassa Mäyrän ja pari muuta eläintä tulee mukaan matkan varrella. Ne jäävät katselemaan kauemmaksi ketuista, kun Rohkea ilmestyy yhtäkkiä niiden luo. Rohkea kertoo tarinansa. Arpinaaman joukko oli saanut sen kiinni, mutta ne olivat nälkäisiä ja ajattelivat ensin ruokaa. Rohkea vietiin luolaan ja sille jätettiin vartijat. Rohkea sai houkuteltua vartijan luolaan ja onnistui pakenemaan tämän ohi. Nyt pitäisi saada sana Ketulle, että pentu on jo turvassa. Kettu on kuitenkin kaukana eläinten näkyvistä. Kun Haukka tulee, se lähtee viemään viestiä. Kohta Naaras ja Hurmaaja tulevatkin takaisin, mutta Kettu ja Rehti eivät ole saaneet vielä viestiä. Lopulta eläimet näkevät jonkun tulevan, mutta se on Rehti, yksin. Rehti sanoi Ketun jääneen kiinni, jotta muu perhe pääsisi turvassa pois. Mäyrä käskee muut eläimet turvaan, mutta lähtee itse katsomaan tilannetta. Se löytää Arpinaaman, tämän suvun ja Ketun, mutta Valkopeura on paikalla. Peura muistutti Arpinaamaa Ketun urotöistä, kun tämä ajoi salametsästäjät pois puistosta. Arpinaama muistuttaa, että joitain sen väestä kuoli. Se ei kuitenkaan uskalla vastustaa Peuraa päin naamaa, joten Kettu pääsee rauhassa poistumaan. Selviää, että Kyy kävi Valkopeuran paikalle. Kettu arvelee, että Rohkea on saanut jo opetuksen, eikä pentu saa rangaistusta.

 

Tulee myrsky. Kettu ja Pöllö tapaavat. Ne näkevät Jäniksen, joka myrskystä sekaisin ryntäilee sinne tänne. Sitten ne näkevät Arpinaaman, joka yrittää napata Jäniksen. Jänis on liian nopea ja livahtaa karkuun. Ketun huomatessaan Arpinaama lähtee. Kärppä, Mäyrä ja Viheltäjä sattuvat myös paikalle.

Sitten ne kuulvat jäniksen kuolonhuudon. Jänis ja tämän Poikanen tulevat paikalle. (Poikanen on tullut Kaukametsästä asti ja on poikueen ainut eloonjäänyt. Muut eläimet kutsuvat sitä edelleen Poikaseksi vanhasta muistista.) Arpinaama sai tapettua Jäniksen puolison ja Poikasen emon.

 

Kaukametsän eläimet ovat vihaisia. Muissa kirjoissa on Kaukametsän eläimiä tapettu ja se on hyväksytty luonnon kiertokulkuna. Arpinaama kuitenkin tappoi turhaan ja kostoksi, ei nälkäänsä kuten muut eläimet. Kettu päättää, että on aika iskeä. Suora taistelu ei kuitenkaan käy, onhan Arpinaaman joukko vahvempi. Se päättää pyytää Kyytä surmaamaan myrkyllään Arpinaaman. Kyy ei kuitenkaan mielellään tee, mitä pyydetään. Olisi parasta, jos Kyy luulisi saaneensa idean itse. Kettu lähettää Rohkean ja Rehdin juttelemaan Kyyn kanssa. Pennut ovat innokkaita tehtävästään. Älykäs ja kokenut Kyy näkee pentujen esityksen läpi. Se kuitenkin pitää Rohkeasta ja nauttii pentujen esitysyrityksestä, joten se suostuu tehtävään. Rohkea kertoo isälleen, että tehtävä oli menestys.

 

Kettu kertoo kaikille, että Kyy suostui tehtävään. Sitten niiden täytyy vain odottaa. Eräänä päivänä Viheltäjä näkee, miten Arpinaaman joukon kettu joutuu purruksi ja sitten lyhistyy maahan. Se arvaa heti, että suunnitelma meni pieleen: Kyy ei tappanutkaan Arpinaamaa. Kettu on vihainen Kyylle. Ne halusivat Kyyn tappavan Arpinaaman, ei sivullisia. Kyy hämmästyy Ketun sanoista. Rohkea ja Rehti eivät sanoneet mitään juuri Arpinaamasta. Kettu järkyttyy, ensinnäkin tästä ja toiseksi siitä, että pennut eivät kertoneet Kyyn nähneen esityksen läpi. Kettu nuhtelee Rohkeaa. Kyy kuitenkin ottaa osan syystä niskoilleen. Sen olisi pitänyt arvata, että Kettu puhui juuri Arpinaamasta. Tämä jääkin kaivertamaan Kyytä pahasti, ja se haluaa korjata erehdyksensä.

 

Arpinaama arvaa heti, että syyllinen on Kaukametsän Kyy. Kettukin arvaa tämän, ja järjestää vahtivuoroja. Pentujenkin on aika ottaa osaa niihin. Rohkean vahtivuorolla Hurmaaja menee metsästämään aivan alueen reunamille. Se törmää Arpinaaman pentuun Kulkuriin. Kulkuri toteaa, että taistelu on Ketun ja Arpinaaman välinen. Pennut eivät vastanneet vanhempiensa teoista, eikä taistelu koskenut niitä. Pennut saalistavat kahdestaan. Seuraavana yönä pennut tapaavat uudestaan, Rehdin ollessa vahdissa. Rohkea näkee Kulkurin, mutta Hurmaaja sattuu olemaan juuri veljensä katseelta piilossa. Kulkuri on ystävällinen, eikä pelkää Rohkeaa. Lopulta Rohkea kääntyy ja lähtee, Hurmaajaa huomaamatta. Rehti taas arvaa, mitä hänen sisarensa on tekemässä, muttei kerro asiasta muille.

 

Kyy on koittanut pysyä poissa Arpinaaman näkyvistä. Lopulta sen on pakko mennä aurinkoon paistattelemaan lämmetäkseen. Kulkuri näkee Kyyn palatessaan Hurmaajan luota. Se ei tiedä Kyyn olevan Kaukametsäläinen, vaan tietää vain tämän tappaneen yhden joukosta. Kulkuri ilmoittaa isälleen. Arpinaama löytää Kyyn ja hyökkää tämän kimppuun. Kyy koittaa karata paikalta, mutta Arpinaama saa kiinni sen hännästä. Kyy pääsee koloon, mutta häntä katkeaa. Arpinaama ei kuitenkaan ole täysin varma, että juuri tämä kyy on oikea. Kyy ei paljasta sitä. Arpinaama jättää lopulta Kyyn yksin, se ei halua tuhlata aikaa väärään käärmeeseen. Kyy jää pohtimaan kostoa.

 

On Hurmaajan vuoro olla vahtivuorossa. Hurmaaja yrittää vaihtaa vahtiyötään, koska Kulkuri ei arvaisi hänen olevan muualla. Koska hän ei voi kertoa oikeaa syytä Ketulle, on hänen suostuttava. Yöllä hän yhtäkkiä näkee Kulkurin saapuvan. Tämä lähti etsimään Hurmaajaa, kun ei löytänyt tätä sovitulta tapaamispaikalta. Rohkea saapuu samassa paikalle, ja on vihainen sekä tunkeilijalle että Hurmaajalle, joka antoi vieraan tulla. Rehti saapuu kertomaan, mitä Hurmaajan ja Kulkurin välillä liikkuu, ja sen kuulevat myös Kettu ja Naaras. Kettu pyytää (ihan hyvässä hengessä) Kulkuria lähtemään. Kulkuri lupaa olla kertomatta isälleen mitään, ja tottelee sitten.

 

Arpinaama päättää hyökätä, tällä kertaa kaikkien kettujensa kanssa. Ne menisivät yhdessä Kaukametsän eläinten alueelle ja tappaisivat kaikki, ketkä löytäisivät. Kulkuri haluaa varoittaa Hurmaajaa, ja lähtee tilaisuuden tullen varoittamaan tätä. Lähes Kaukametsäläisten alueella hän kuitenkin törmää Arpinaamaan. Arpinaama ymmärtää onneksi pojan tulemisen väärin, hän luulee tämän tutkivan aluetta hyökkäystä varten. Hetken isä onkin ylpeä pojastaan ja pyytää tätä mukaan metsästämään. Kulkuri kuitenkin yrittää kääntää vielä isänsä pään, jolloin tämä pettyy pojan ”pelkuruudesta”. Kulkuri ei saa tilaisuutta varoittaa Hurmaajaa.

 

Arpinaaman ketut lähtevät hyökkäykseen. Haukka näkee kuitenkin niiden tulon, ja eläimet varoittavat toisiaan. Kaniinit ja jänikset piiloutuvat kaniinien koloon, ja muut pakenevat Mäyrän luo. Ainoastaan Myyrä ei saa varoitusta, mutta Kettu arvelee tämän pysyvän muutenkin piilossa.

 

Arpinaaman joukko saapuu Ketun pesälle. Kulkuri menee sisään ensimmäisenä, toiveenaan vielä pelastaa Hurmaaja. Kolo on hänen onnekseen tyhjä, mistä hän ilmoittaa isälleen. Arpinaama pyytää Kulkuria nuuskimaan Kaukametsäläisten jäljet. (Ilmeisesti Arpinaama on jo vanhenemaan päin, ja luottaa enemmän nuorempien neniin.) Kulkuri seuraa jälkeä hetken ja lähtee sitten eri suuntaan, kunnes muka hukkaa jäljen. Arpinaama on pettynyt poikaansa. Sitten Myyrä ilmestyy suoraan Arpinaaman eteen. Myyrä onnistuu pakenemaan kaivamalla, tosin se saa naarmuja Arpinaaman hampaista. Arpinaama on vihainen joukolleen, ensin Kulkuri hukkasi jäljet ja sitten Myyrä pääsi pakoon. Se päättää odottaa, kunnes Kaukametsän eläimet tulisivat pois piilostaan.

 

Myyrä menee Mäyrän luo ja löytää muut eläimet sieltä. Se kertoo, että Arpinaamalla on paljon eläimiä mukanaan. Kettu huolestuu tiedosta. Se kysyy Mäyrältä uloskäynneistä. Jotta eläimille olisi varmuuden vuoksi pakotie, ne eivät voi peittää niitä. Kettu laittaa isompia eläimiä vartioon, mutta siitä tuntuu toivottomalta. Heillä on vain kuusi kunnon taistelijaa (ketut ja Mäyrä), ja uloskäyntejä on liikaa, jotta kaikki voisi suojata. Kettu arvelee, että Kulkuri antoi Arpinaamalle tietoja Kaukometsäläisten vahtivuoroista. Kaukametsäläisethän vartioivat aluetta yöllä, mutta oli sattumaa, että Haukka oli huomannut Arpinaaman joukon päivällä.

 

Odotuksen jälkeen haukka lentää koloon. Arpinaama on keksinyt, missä eläimet ovat. Eläimet kokoontuvat isoimpaan tilaan, oli turha jakautua uloskäynneille. Ensimmäisenä koloon tulee Kulkuri. Kettu on raivoissaan ”petturille”. Kulkuri yrittää sanoa, että hän tuli ensimmäisenä ja voisi ilmoittaa kolon olevan tyhjä. Arpinaama on kuitenkin jo kuullut jotain ja tietää eläinten olevan siellä. Kettu tajuaa Kulkurin puhuvan totta. Kettu käskee Kulkurin palata ulos, jottei Arpinaama vihastu tälle. Kulkuri lähtee, mutta lupaa, ettei hän taistele.

 

Kettu päättää, että hän haastaa Arpinaaman kaksintaistoon. Arpinaama menee lankaan Ketun puhuessa. Hän ei voi kuin myöntyä kaksintaistoon tai muut pitävät häntä pelkurina. Jos Kettu voittaa, kaikki Kaukametsäläiset saisivat lähteä vapaasti. Arpinaama on vanha ja kokenut taistelija, kun taas Kettu on nuorempi. Ketut taistelevat ja molemmat saavat haavoja toistensa hampaista. Lopulta Kettu saa otteen Arpinaaman kurkusta. Kettu ei aio tappaa Arpinaamaa, vain väsyttää. Sitten Metsänvartija tulee paikalle, ja Ketun on pakko jättää Arpinaama. Metsänvartija tutkii Arpinaamaa, jolloin tämä pääsee jaloilleen ja nilkuttaa pois.

 

Muut eläimet ovat iloisia Ketun voitosta. Kun Kettu ilmoittaa ettei hän tappanut Arpinaamaa, muut eläimet hämmästyvät. Naaras, joka katseli ottelua, sanoo Metsänvartijan tulleen juuri silloin. Osa eläimistä arvelee, että Arpinaama on lyöty. Osa taas pelkää, että Arpinaama iskee vielä takaisin. Kettu on kuitenkin varma, etteivät muut Arpinaaman ketut halua taistella. Nämä olivat valmiiksi haluttomia sotaan ja nyt Kettu vielä kukisti Arpinaaman.

 

Kyyn häntä on alkanut parantua. Hännästä kuitenkin puuttui osa. Kyy tapaa Konnan ja saa kuulla uusimmista käänteistä. Konna taas tapaa Viheltäjän ja kertoo tälle huolensa. Viheltäjä huokailee, miksi eläimet eivät seuranneet sen esimerkkiä ja löytäneet puolisoa puistolaisten keskuudesta. Sitten se muistaa, että Konna kyllä löysi. Rupikonnat kuitenkin pariutuvat vain keväisin, ja siksi Konna ei ole nytkään naaraskonnan seurassa. Sitä paitsi, Hurmaaja on ilmeisesti valitsemassa puolisokseen valkopeuranpuistolaisen, ja vieläpä Arpinaaman jälkeläisen.

 

Hurmaaja ja Kulkuri liikkuvat nyt avoimemmin yhdessä. Arpinaama ei asiasta tiedä, mutta Kaukametsän eläimet kylläkin. Kulkuri kertoo, että Arpinaama on melko avuton taistelun seurauksena, Arpinaaman (nimeämätön) puoliso tuo sille ruokaa. Kulkuri on kuitenkin varma, etteivät muut ketut liity enää taistoon. Kettupari miettii yhteistä tulevaisuuttaan ja sitä, voivatko ne jäädä Arpinaaman takia puiston alueelle. Sitten ne törmäävät Valkopeuraan, joka lupaa käydä puhumassa uudestaan Arpinaamalle. Myöhemmin ne tapaavat Rohkean, joka ei pidä Kulkurista. Se arvelee, ettei Valkopeuran sanoilla ole mitään vaikutusta.

 

Valkopeura ei juttele Arpinaaman kanssa heti. Arpinaama sai voimansa takaisin. Sitten se eräänä iltana hiipi yksin Kaukametsäläisten alueelle. Se sai saaliikseen muut peltomyyrät kuin Myyrän ja erään uroksen, ja tappoi Peltohiiren ja joitain tämän sukulaisia. Se saa saalikseen vielä neljä kaniinia ja yhden nuoren oravan. Arpinaama syö osan ja kätkee loput, mutta oravan se jättää näkyville merkiksi käynnistään. (Pelto)myyrä, Kaniini ja Orava tulevat Ketun luo kertomaan tuhotöistä. Kettu on vihoissaan itselleen siitä, ettei se tappanut Arpinaamaa. Eläimet miettivät tulevaa. Erityisesti Myyrien tilanne on paha, kun ainoat jäljellä olevat ovat uroksia. Viheltäjä sanoo jälleen, että sen mielestä niiden pitäisi etsiä puolisot puistolaisista. Näin ne liittyisivät puiston eläimiin eivätkä erottuisi joukosta. Tällä kertaa eläimet toteavat, että olisi ollut fiksua alusta alkaen liittyä enemmän puistolaisten keskuuteen eikä pysyä omana joukkonaan. Niistä täytyisi tulla valkopeuranpuistolaisia, ei Kaukametsän eläimiä. Jänis toteaa, että sen täytyy etsiä uusi puoliso puistolaisista. Puhe siirtyy jälleen Hurmaajaan ja Kulkuriin. Osa eläimistä on epäröivä tätä liittoa kohtaan. Hehän suunnittelivat Arpinaaman tappoa. Mitä Kulkuri sanoisi, kun Arpinaama kuolisi? Kettu päättää mennä kysymään neuvoa Valkopeuralta.

 

Kyy päättää toteuttaa kostonsa. Se näkee Arpinaaman ylittävän joen. Kyy menee veteen ja jää odottamaan, että Arpinaama tulee takaisin. Kun Arpinaama tulee veteen, Kyy ui sen luo ja puraisee. Sitten Kyy antaa veden kuljettaa pois vaarasta. Arpinaama tajuaa kuolevansa. ”Mutta ainakin ne tulevat muistamaan minut!” se ajattelee. Kyy tulee takaisin. Myrkky on jo alkanut vaikuttaa, eikä Kyy ole vaarassa. Nyt Arpinaama saa tietää puraisseensa aiemmin juuri Kaukametsän Kyytä. Arpinaama varoittaa, ettei se ole sukunsa viimeinen. Sitten se kuolee. Kyy lähtee viemään viestiä kuolemasta Ketulle. Matkallaan se tapaa Valkopeuran. Valkopeura oli juuri menossa juttelemaan Arpinaaman kanssa, mutta nyt matka on turha.

 

Arpinaaman ketut löytävät tämän. Ne arvaavat syyllisen olevan kyykäärme. Kulkuri ei edelleenkään tiedä tappajan olevan Kaukametsän Kyy. Sen ja Arpinaaman välit eivät olleet hyvät, mutta se haluaa kostaa äitinsä takia. Mukana on Kulkurin isoveli Blaze. (En muista onko hän tv-sarjassa. Kutakuinkin Loimu tai Roihu.) Yhdessä ne saavat muut ketut haravoimaan maastoa kyytä etsien. Iltaan mennessä mitään ei ollut löytynyt, joten ketut päättävät jatkaa seuraavana päivänä. Kulkuri lähtee tapaamaan Hurmaajaa.

 

Kulkuri ihmettelee vaisua Hurmaajaa. Se arvaa, että Kaukametsäläiset tietävät Arpinaaman kuolemasta. Keskustelussa selviää, että juuri Kaukametsän Kyy tappoi Arpinaaman. Ensin Kulkuri on vihainen, tappoihan Kyy kaksi sen väestä. Sitten se kuulee, miten Arpinaama oli tappanut viimeisenä iltanaan ison joukon eläimiä. Kulkuri kuulee myös, että Kyy pelasti kerran Naaraan hengen. Hurmaaja on suunniltaan, eihän heidän suhteestaan tulisi tämän takia enää mitään. Kulkuri kuitenkin rauhoittelee sitä, aika parantaisi haavat. Kulkuri lupaa kertoa omilleen, että se tappoi syyllisen kyyn. Kaksikko alkaa miettiä tulevaisuuttaan. Niiden pitäisi etsiä puistosta maa, jolle kaivaa oma kolo.

 

Kyy pääsee viimein Kaukametsän eläinten luo. Ne tietävät jo Arpinaaman kuolemasta ja onnittelevat. Kyy kertoo samalla, että Arpinaama katkaisi sen hännän. Kyy on sankari. Eläimet surevat kuolleita, mutta Naaraan mielestä niiden pitäisi olla iloisia, että niin moni on yhä hengissä. Ne puhuvat jälleen uusien puolisoiden löytämisestä, ja jopa Kärppä ja Pöllö lupaavat kokeilla, josko se oikea löytyisi. Rohkea toteaa, että sen ja Rehdin on aika löytää oma paikkansa ja lähteä. Kettu on tyytyväinen. Arpinaaman joukossa ei ole toista, joka voisi kohota johtajaksi. Ne voisivat kulkea jatkossa koko puistossa ilman pelkoa.

 

Rohkea ja Rehti kulkevat hetken yhdessä. Rohkea kuitenkin haluaa mennä puiston ulkopuolelle, kun Rehti tahtoo jäädä puistoon. Pennut eroavat. Rohkea löytää aidasta reiän ja pääsee ulos puistosta.

 

Seuraavana aamuna Rehti herää ja huomaa Hurmaajan ja Kulkurin. Nämä etsivät paikkaa kololleen. Ne aikovat mennä virran yli, siis Arpinaaman alueille. Rehti lähtee mukaan. Arpinaaman sukulaiset ovat etsimässä jälleen kyytä, Blazen johdolla. Nyt Kulkuri sanoo tappaneensa jo käärmeen. Blaze on vähän epäuskoinen, mutta jahti loppuu. He jättävät Arpinaaman ruumiin virran vietäväksi. Kulkurin äiti on masentunut puolisonsa kuolemasta. Se huomaa Rehdin ja Hurmaajan. Se vain toteaa, että ajat muuttuvat ja on nuorten aika elää omaa elämäänsä. Ketut alkavat hajaantua omille teilleen. Rehti on huomannut joukossa nuoren naarasketun, Kulkurin sisaren. Sisar seuraa äitiään ja Blazea, joten Rehti kulkee mukana. Blaze vakuuttaa Rehdille, ettei näe enää syytä vihanpitoon. Blaze kai huomaa Rehdin innokkuuden tutustua siskoonsa, sillä se ja sen äiti jatkavat matkaa. Nuori naaras jää juttelemaan, ja kertoo nimekseen Russet.

 

Mäyrä tuntee itsensä yksinäiseksi, koska Myyrä ei ole aikoihin käynyt. Myyrällä nimittäin on uusi elämä. Kolostossa kaivaessaan se kuulee rapinaa, ja toinen myyrä tupsahtaa sen koloon. Naarasmyyrä pyytää anteeksi vahinkoaan. Myyrät tietenkin rakastuvat. Naarasmyyrää kutsutaan nimellä Mateless (Puolisoton). Lopulta Myyrä haluaa esitellä puolisonsa Mäyrälle. Mäyrä on tietenkin iloinen Myyrän puolesta. Se kuitenkin naureskelee Matelessin nimelle. Naarasmyyrä ehdottaa, että ehkä Mäyrä osaisi keksiä sille sopivamman nimen. Mäyrä on otettu tehtävästä, ja miettii pitkään sopivaa nimeä. Kun naarasmyyrä nauraa, Mäyrä keksii: Mirthful (Hilpeä). Myyrien lähdettyä Mäyrä lähtee vierailemaan Ketun ja Naaraan luona. Naaras sanoo tyytyväisenä, että monella on nyt puistolainen kumppani: Jänis, Poikanen, Kärppä ja Haukka ovat löytäneet omansa. Kettu on edelleen pahoillaan siitä, ettei se tappanut Arpinaamaa. Se syyttää itseään Arpinaaman tappamien eläinten kuolemasta. Se on menettänyt itsekunnioitustaan. Sillä välin, jossain kaukana, Rohkea jatkaa kohti omia seikkailujaan.

 

 

 

Toinen kausi oli oma suosikkini, juuri Arpinaamaa vastaan käydyn sodan takia. Koska tämä, edellinen kirja In the Grip of the Winter ja seuraava kirja The Fox Cub Bold on yhdistetty tv-sarjaan, tapahtumat menevät niissä eri aikaan. Sarjassahan Rohkea lähtee seikkailemaan jo kauan ennen Arpinaaman kuolemaa.

 

Jälleen hahmojen näkyvyyttä on lisätty. Hyvä esimerkki on Kärppä, joka kirjassa näkyy vain silloin tällöin ja jonka puoliso mainitaan yhdessä lauseessa. Myös Arpinaaman puoliso on saanut enemmän tilaa, ja sarjassa se on yhtä ilkeä kuin puolisonsa. Arpinaaman laji on vaihtunut siniketuksi. Isoin muutos sarjaan on se, että Mäyrä kuolee. En tajua, miksi. Se säilyy koko kirjasarjan ajan hengissä. Myöhemmissä kirjoissa sen vanhuus tosin näkyy ja se alkaa dementoitua. Ehkä ajateltiin, etteivät lapset jaksa katsella sekavan vanhuksen seikkailuja ja tilaa haluttiin nuoremmille mäyrille?

 

Kirjassa käydään paljon keskustelua, jota voi verrata maahanmuuttoon ja sopeutumiseen uudessa maassa. Tulijat eivät saa jäädä omaksi yhteisökseen ja pysyä vain omissa oloissaan, muttei näitä vastaan tarvitse myöskään taistella. Parasta on, jos kaikki tulevat toimeen keskenään, on kirjan pohjana.

 

Seuraava kirja kertoo Rohkean seikkailuista.

 

Kirjan tiedot:
Colin Dann: Fox's Feud
Random House Children's book 1992 (ensimmäinen painos vuonna 1982)

173 sivua
 

Kirjan saatavuus:
Suomeksi:
Ei julkaistu suomeksi.

 

Englanniksi:
Kirja ja muu Kaukametsän pakolaiset-sarja on julkaistu useasti, joten pitäisi löytyä.